mercoledì 13 ottobre 2010

Haikeita tunteita

Päivät ja viikot ovat vierähtäneet todella nopeaa. Toissaviikolla sain äidin, siskon ja kummitytön tänne meille ja oli todella ihanaa kun kävivät. Käytiin vähän kiertelemässä eri shoppauspaikkoja ja yhdessä Outletissakin käytiin vähän ihastelemassa vaatteita. Sitten tapailtiin italialaisia sukulaisia täällä ja käytiin yhdessä syömässä tyypillinen italialainen illallinen, joka muuten aina kestää vähintään sen kaksi tuntia! Shoppailuparatiisi-Milanofiorista löytyi tosi hyvä Bershka-liike, josta löytyi kuin löytyikin paljon ostettavaa. Harmi vain kun otettiin meidän Maia mukaan eikä koiria saanut tuoda sisälle, niin Federico joutui odottamaan sitten ulkopuolella olevissa liikkeissä kun me käytiin tyttöporukalla ostoksilla. Pikkuneitin ruoka-ajat kuitenkin huomioiden lähdettiin sitten takaisin kotiin hyvissä ajoin, koska oikeastaan kaikki ostokset olimme saaneet jo tehtyä. Ainoa vaan, että kierrettiin vain noin kolmasosa liikkeistä. :) Mutta sehän ei ollut ongelma eikä mikään, lähdettiin Federicon kanssa kahdestaan viime lauantaina uudelleen shoppailemaan ja mukaan tarttui taas muutama vaatekappale. Povero Federico! ;)

Ravintolassa koko porukalla.
Viikko sitten tiistaina jouduin viemään sitten "vieraat" takaisin kentälle. Kotiin palattuani täällä odotti syöttötuoli ja matkasänky ilman pikkuista Ainoa ja oli jotenkin niin surullinen fiilis. Onneksi tunteet sitten tasoittuivat yön aikana ja työviikko auttoi taas saamaan omasta arjesta kiinni.

Mukava viime viikonloppu takana. Perjantaina kävimme katsomassa vielä ennen lauantaisia avajaisia yhden uuden yökerhon, jonka omistaa yksi meidän kaveri. Kaikki oli kyllä niin italialaisittain aivan vaiheessa! Ei pysty ymmärtämään, jos yökerho aukaistaan seuraavana päivänä niin sisäänpääsyliput eivät olleet selvillä, tai kassat eikä edes baaritiskit. Myös sohvat ja pöydät olivat vielä paketeissa. Mitään muuta valmista siellä ei ollut oikeastaan kuin seinät. Kaikki muut sitten olivat ns. "levällään". Siellä sitten pojat kädet taskuissa hermoilivat, mitä sitä pitäisi tehdä. Suomalainen olisi siinä tilanteessa ottanut kädet taskuista pois ja alkanut hommiin! Mutta italiapoika sytytti siinä vaiheessa tupakan. :)

Lauantaina tosiaan käytiin siellä ostoksilla ja illasta sitten mentiin Torsida-yökerhon avajaisiin. Ovet pitivät aueta klo. 23.30, mutta aukesivat sittenkin 00.30, koska sitä ennen wc:issä ei ollut asennettu edes vielä peilejä! Ja yksi seinäkin oli vielä tekemättä. :) Ilta meni kuitenkin nopeasti ja porukkaa riitti. Kaikki halukkaat eivät mahtuneet edes sisään. Ja DJ soitti hyvää musiikkia! ;) Sunnuntaipäivä menikin sitten Milanossa Mi Sposi -häämessuilla. Suuren kaupungin tapaan oli suuret menot ja katsomista ja ihmettelemistäkin riitti.

Tällä viikolla töissä ollaan mietitty esikoululaisille suunnattua englanninkerhoa. Myös vanhemmat ovat olleet yhteydessä järjestämään lapsilleen englannintunteja, ongelmana vain on tämä minun kulkeminen edestakaisin Milanoon, mutta eiköhän se jotenkin järjesty. Myös se meidän päiväkoti-idea on mennyt eteenpäin. Huomenna mennään katsomaan muutamaa mahdollista tilaa. Eli suunnitelmat menevät eteenpäin. Onneksi yksi kavereistani on aukaissut juuri yhden päiväkodin tuonne maaseudulle päin niin on joku, joka osaa auttaa näissä paperihommissa täällä. Niistäkin varmasti riittää kirjoittamista sitten. On tämä Italian byrokratia sen verran monimutkaista! :)

Nyt taidan laittaa juoksukengät jalkaan ja lähteä vähän lenkkeilemään. Loppuviikko häämöttää jo, ihanaa!

Nessun commento:

Posta un commento